Vieraslajit

Vieraslajit ovat lajeja, jotka ihminen on levittänyt uudelle alueelle joko tahattomasti tai tarkoituksella. Lajeja tuodaan puutarhakasveiksi tai lemmikeiksi, mutta niitä voi siirtyä myös esimerkiksi ulkomaanrahdin tai laivojen painolastiveden mukana.

Osa vieraslajeista on haitallisia

Jotkin vieraslajit aiheuttavat haittaa luonnossamme esimerkiksi maatalouden tuholaisena tai syrjäyttämällä ja yksipuolistamalla alkuperäistä lajistoamme. Tällaisia haitallisia vieraslajeja ovat mm. kurtturuusu, jättiputket, jättipalsami, komealupiini, espanjansiruetana ja minkki. Haittojen ehkäisemiseksi on tärkeää estää vieraslajien kulkeutuminen luontoon ja hidastaa tänne jo asettuneiden haitallisten vieraslajien leviämistä. Tutustu yleisimpiin haitallisiin vieraslajeihin sivun lopussa.

Mitä minä voin tehdä?

Vieraslaji päätyy Suomen luontoon useimmiten koti- tai ammattipuutarhan karkulaisena, joten myös tehokkaimmat ennaltaehkäisykeinot löytyvät puutarhasta.

Älä vie puutarhajätettä luontoon
Istuta puutarhaasi kotimaisia tai heikosti leviäviä kasveja
Poista puutarhassasi kasvavat haitalliset vieraslajit ja estä niiden leviäminen ympäristöön
Huolehdi, etteivät espanjansiruetanat tai niiden munat leviä puutarhastasi puutarhajätteen mukana

Haitallisten vieraslajien kasvattaminen, myyminen ja maahantuonti on kielletty vieraslajilaissa. Kasvatuskielto koskee myös pihoihin niiden ulkopuolelta levinneitä vieraslajeja, eli esiintymät on vieraslajilainsäädännön mukaisesti poistettava, vaikka lajia ei aktiivisesti kasvattaisikaan.

Vieraslajien torjuntaa voi tehdä myös puutarhan ulkopuolella:

Ilmoita vieraslajihavaintosi sähköisellä lomakkeella, joka löytyy myöhempänä tältä sivulta ja oikealta lisätiedoista
Ilmoita halutessasi vieraslajihavaintosi myös Vieraslajiportaalissa
Osallistu kitkentätalkoisiin tai järjestä omasi vaikkapa harrastusporukan tai naapuruston kesken
Porin kaupungin järjestämistä avoimista vieraslajitalkoista ja soolotalkoista tiedotetaan tällä sivustolla
Lainaa vieraslajitorjunnan välineet maksuttomasti

Hävitäthän vieraslajikasvijätteen oikein

Käsittelemällä puutarhajätettä oikein, estät samalla vieraslajien leviämisen luontoon. Tutustu lajikohtaisiin ohjeisiin vieraslajikasvijätteen käsittelystä ja hävittämisestä Terve askel luontoon -hankkeen Vieraslajioppaasta.

Vieraskasvilajeja voi pieniä määriä pussittaa tai säkittää ja laittaa omaan sekajäteastiaan. Sitä kautta ne kulkeutuvat hävitettäviksi polttamalla.

Vieraslajeja sisältävää puutarhajätettä vastaanotetaan ensisijaisesti Hangassuon jätekeskuksessa. Hangassuolla vastaanotetaan säkitetty vieraslajikasvijäte maksutta, ilmoita kuitenkin kuormasta etukäteen jätekeskuksen asiakaspalveluun numeroon 044 701 2520.

Vastaanottopaikalle tuotava vieraslajikasvijäte on aina säkitettävä. Jos tämä ei ole mahdollista esimerkiksi erän suuruuden tai maa-ainespitoisuuden takia, erästä peritään maksu. Tällaisten säkittämättömien ja maa-ainesta sisältävien vieraslajijäte-erien maksusta ja vastaanotosta on kysyttävä erikseen, esimerkiksi kurtturuusun kohdalla, Hangassuon jätekeskuksesta p. 044 701 2520.

Pieniä määriä (alle 1 m³) säkitettyä vieraslajikasvijätettä voi viedä maksutta myös Porin kierrätyskeskukseen, ilmoita kuitenkin kuormasta etukäteen kierrätyskeskuksen asiakaspalveluun numeroon 044 701 2516.

Porin kaupungin vieraslajihanke 2022-2024

Porin kaupunki on saanut ELY-keskukselta avustusrahoitusta haitallisten vieraslajien torjuntahankkeeseen vuosille 2022–2024. Kolmivuotisen Porin jokisuiston vieraskasvilajit hallintaan -hankkeen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja vahvistaa alkuperäisten kasvilajien elinvoimaisuutta.

Kolmivuotisen hankkeen osa-alueet ovat:

Haitallisten vieraslajikasvien esiintymien nykytilanteen kartoittaminen erityisesti jättipalsamin, jättiputken ja kurtturuusun osalta. Seurannassa hyödynnetään torjunta-alueiden karttarajauksia ja kohteiden säännöllistä valokuvaamista.
Vieraslajien torjunta usein erilaisin menetelmin. Kurtturuusua ja suuria tattaria torjutaan mekaanisesti, jättiputkea kemiallisin menetelmin ja jättipalsamia mm. talkoovoimin ja laiduntamalla. Vieraslajien esiintymistä pyritään vähentämään erityisesti herkillä alueilla, kuten luonnonsuojelu- ja ranta-alueilla.
Vieraslajineuvonta, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti vieraslajikasvien oikeaoppiseen hävittämiseen ja kasvijätteen käsittelyyn. Neuvontaa toteutetaan mm. näyttelyiden ja talkoiden avulla.

Ilmoita vieraslajihavaintosi sähköisellä lomakkeella

Osana hanketta porilaisille on avattu verkkopohjainen karttapalvelu, jonka kautta voi ilmoittaa omista vieraslajihavainnoista. Asukkaiden havainnot toimivat isona apuna vieraslajien levinneisyyden selvittämisessä. Tietoa kerätään erityisesti jättipalsamista, mutta myös muut vieraslajihavainnot esim. sahalinintattaresta, japanintattaresta, kurtturuususta, jättiputkesta ja komealupiinista voi ilmoittaa saman kanavan kautta.

Lomake on kaupunkilaisten käytettävissä 20.5.-31.8.2022 välisenä aikana, jonka jälkeen se suljetaan talveksi ja avataan jälleen uudelleen käyttöön keväällä 2023. Hankkeen projektityöntekijät tarkastavat asukkailta saatuja havaintoja ja lisäävät varmistetut havainnot kansalliseen vieraslajit.fi-palveluun.

Jättipalsami leviää kosteilla kasvupaikoilla kuten puronvarsilla ja rantalehdoissa syrjäyttäen alkuperäiskasvillisuutta. Yksivuotisena kasvina se myös altistaa jokivarsia eroosiolle. Jättipalsami lennättää siemeniä tehokkaasti kauas ympäristöön, ja sen tehokkain torjuntatapa onkin kitkentä taimena ennen kukintaa ja siementen kehittymistä. Siemenet eivät säily kauaa itämiskykyisenä, jolloin jo parin vuoden huolellisella kitkennällä saa näkyvää tulosta aikaan. Taimet kannattaa kitkeä ainakin ensimmäisenä vuonna kolme kertaa kasvukauden aikana, mutta kitkentätarve vähenee nopeasti vuosien myötä.

Kukkiva jättipalsami.

Jättipalsami pienenä taimena.
Kurtturuusu aiheuttaa haittaa etenkin rannikolla peittäen alleen monimuotoista merenrantalajistoa. Ehkäise kurtturuusun leviäminen keräämällä kiulukat, jolloin linnut eivät pääse levittämään siemeniä. Kurtturuusun torjunta on helpointa taimien ollessa vielä pieniä, jolloin ne voi kiskoa irti juurineen. Jos kookkaampien kasvien juurakoiden kaivaminen ei onnistu, kasvit voi myös leikata alas ja peittää paksulla pressulla muutaman vuoden ajaksi. Tällöin tulee vahtia, ettei versoja pääse kasvamaan reunojen alta. Myös juurakon kaivuun jälkeen tarvitaan seurantaa, uusi verso voi kasvaa pienestäkin juurenpätkästä.

Kuva: Aura Tuominen
Jättiputket ovat yli nelimetrisiksi kasvavia sarjakukkaiskasvilajeja, joilla on suuret, raparperimaiset lehdet. Lajien kasvineste aiheuttaa iholla palovamman kaltaisia oireita, joten niiden torjunnassa on oltava varovainen ja suojattava iho ja silmät huolellisesti. Helpointa torjunta on taimivaiheessa, jolloin myöskään siemeniä ei ehdi muodostua. Jos jättiputki on ehtinyt kukintavaiheeseen, leikkaa kukinnot irti ja hävitä huolellisesti suljetussa muovipussissa sekajätteen mukana.

Kuva: Jouko Rikkinen
Lupiini heikentää perinneympäristöjen lajistoa valtaamalla alaa niityillä ja pientareilla sekä rehevöittämällä maaperää. Torju lupiinia keräämällä kukkakimppu – tai vaikka saavillinen! Kukkavarsien katkaiseminen ennen siementen kehittymistä estää lupiinia muodostamasta maahan siemenpankkia. Lupiinin hävittämisessä alueelta tehokkainta on kasvien kaivaminen juurineen maasta, mutta seurantaa on tehtävä huolellisesti, sillä siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä jopa kymmenen vuotta.

Komealupiini valtaa niittyjä yksipuolistaen niiden lajistoa. Kuva: Aura Tuominen
Suuret, Aasiasta tuodut tattaret japanin- ja sahalinintatar ja niiden risteymä tarhatatar ovat nopeakasvuisia ja herkästi leviäviä. Metrien korkeuteen kohoavissa tiheissä kasvustoissa ei kasva muita lajeja. Tattaret kasvattavat juurensa ja maavartensa yli metrin syvyyteen ja itävät herkästi uudestaan pienistäkin juurenpaloista – älä siis vie puutarhajätettä luontoon! Ilman torjunta-ainetta kasvuston hävittäminen on lähes mahdotonta ja torjunta-aineellakin hävittäminen voi viedä vuosia.

Tiheässä tatarkasvustossa ei kasva muita lajeja. Kuva: Aura Tuominen
Suuret, raparperimaiset lehdet kasvattava etelänruttojuuri varjostaa tehokkaasti muita ympärillään kasvavia kasveja. Lähes kaikki Suomeen tuodut etelänruttojuuret ovat hedekasveja. Siemenistä tämä laji ei näin ollen pääse leviämään, mutta se itää herkästi lyhyistäkin juurenpätkistä – älä siis vie puutarhajätettä luontoon! Jos haluat säilyttää etelänruttojuuren puutarhassasi, estä kasvin leviäminen juuriesteellä äläkä vie puutarhamaata pois tontiltasi.

Etelänruttojuuri kukkii keväällä ennen lehtien kehittymistä. Kuva: Aura Tuominen

Etelänruttojuuren suuret lehdet varjostavat muita kasveja. Kuva: Aura Tuominen
Espanjansiruetana on hyvällä ruokahalulla varustettu puutarhojen ja viljelysten tuholainen. Jos olet havainnut puutarhassasi espanjansiruetanan, älä vie puutarhajätettä, -maata tai kasveja puutarhastasi ulos, sillä etanan munat voivat levitä niiden mukana. Älä sekoita espanjansiruetanaa kangasmetsissä viihtyvään, harmittomaan ukkoetanaan!

Espanjansiruetanan selkä on kupera, eikä siinä ole terävään kärkeen päättyvää keskiharjannetta, kuten ukkoetanalla. Kuva: Anna Tuominen

Espanjansiruetanalla kilven hengitysaukko on edempänä kuin ukkoetanalla. Kuva: Aura Tuominen
Suomeen turkiseläimiksi tuodut minkki, supikoira ja piisami aiheuttavat monenlaista haittaa ympäristössä. Minkki aiheuttaa tuhoa etenkin saaristossa hävittäessään petoihin tottumattomien ruokkilintujen kuten riskilän pesiä ja saalistaen myös aikuisia lintuja. Myös supikoira aiheuttaa haittaa maassa pesiville linnuille etenkin lintukosteikoilla ja saaristossa syömällä niiden munia tai jopa estäen pesinnän. Piisamin aiheuttamat haitat liittyvät Suomessa lähinnä rantaympäristöjen muutoksiin eivätkä ole merkittäviä.

Minkin, supikoiran ja piisamin pyyntiin ei vaadita metsästyskorttia. Niiden pyytämiseen ja tappamiseen sovelletaan kuitenkin sekä metsästyslakia ja -asetusta että eläinsuojelulakia. Lue pyytäjän vastuista ja taitovaatimuksista lisää Vieraslajiportaalista.

Maapetoihin tottumattomat saariston linnut ovat helppo saalis minkille. Kuva: Seppo Keränen

Kaikkiruokainen supikoira haittaa maassa pesivien lintujen pesintää. Kuva: Seppo Keränen