Pori Reilun kaupan kaupunkina jo 15 vuotta
Tänään perjantaina 3. marraskuuta tulee täyteen 15 vuotta siitä, kun Reilun kaupan edistämisyhdistys ry myönsi Porille Reilun kaupan kaupungin arvonimen toisena kaupunkina Suomessa.
Arvonimi myönnettiin 3. marraskuuta 2008 ja se myönnetään kaupungeille, jotka edistävät eettistä kuluttamista käyttämällä Reilun kaupan periaatteiden mukaan tuotettuja tuotteita.
Porin kaupungin strategiassa hankintojen eettisyys ja Reilun kaupan kaupungin arvonimi on nostettu esille. Vuoden 2023 alusta Pori on siirtynyt hankkimaan kaikki lapsille ja nuorille tarjottavat banaanit Reilu kauppa -sertifioituna. Se tarkoittaa vuositasolla noin 10 000 kg banaaneja, joita syödään erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa. Lisäksi kaupunki on sitoutunut käyttämään omissa tilaisuuksissaan Reilun kaupan kahvia ja teetä. Porin Reilun kaupan kannatustyöryhmä lahjoittaa vuosittain Reiluja urheilupalloja varhaiskasvatukselle ja perusopetukseen. Kaupungin puuvillaisten brändituotteiden valikoimasta suuri osa on valmistettu Reilun kaupan puuvillasta.
Lisäksi kaupunki osallistuu Reiluilla tuotteilla eri kampanjoihin, kuten Reiluihin kahvitaukoihin, maailman banaanipäivään, valtakunnalliseen pyöräilyviikkoon, kansainväliseen suklaapäivään, Reilun kaupan viikkoon sekä YK:n lapsen oikeuksien viikkoon. Porin Reilun kaupan kannatustyöryhmän toimintaa ja ajankohtaisia kampanjoita voi seurata Facebookissa ja Instagramissa.
Reilun kaupan kunnat ja kaupungit on laaja kansainvälinen verkosto sekä arvonimi kunnille, jotka ovat sitoutuneet eettiseen ja kestävään kulutukseen Agenda 2030:n mukaisesti. Arvonimen saadakseen kunnan tai kaupungin on täytettävä Reilun kaupan kunnan tai kaupungin kriteerit, joiden täyttyessä arvonimi myönnetään aina vuodeksi kerrallaan. Suomessa on 15 Reilun kaupan kuntaa ja kaupunkia ja satoja Reilun kaupan korkeakouluja, kouluja, seurakuntia sekä työpaikkoja, jotka ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteiden ja Reilun kaupan edistämiseen. Reilun kaupan kunta tekee yhteistyötä kunnan, paikallisen liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä, ja työtä johtaa kannatustyöryhmä, jossa on laajasti eri paikallisyhteisön edustajia. Kuntapäättäjien lisäksi mukaan tarvitaan kuitenkin koko yhteisö, ja avainasemassa ovat aktiiviset kuntalaiset.